HTML historia
HTML (Hypertext Markup Language) -kielen historia alkaa vuodesta 1989 ja sen ensimmäinen kuvaus julkaistiin Tim Berners-Leen toimesta vuonna 1991. Versio 2.0 seurasi vuonna 1996, versio 3.2 vuonna 1997. Versio 4.0 valmistui loppuvuodesta 1997 ja 4.01 vuonna 1999. Siitä tuli myös XML kielen syntaksin mukainen versio, joka sai nimekseen XHMTL. Sillä pärjättiin pitkään, vasta vuonna 2008 julkaistiin ensimmäinen versio sen seuraajasta HTML5 -kielestä. Se valmistui lopullisesti vuonna 2014.
Jokaisen versiomuutoksen myötä omaisuuksia/komentoja on tullut lisää, mutta samalla osa komennoista on "vanhentunut". Vanhentuneita komentoja ei enää suositella käytettävän, mutta yleensä ne toimivat kaikissa selaimissa. Sen sijaan kaikki nykyisetkään selaimet eivät tue kaikkia uusimman HTML5 määrityksen mukaisia komentoja. Eri selainten tuen laajuutta voit tutkia esim. tästä linkistä. Kirjoitushetkellä parhaan tue antavat Crome ja Opera.
Tässä aineistossa keskitymme HTML5 kieleen.
HTML kielessä merkitään esim. mikä on sivun otsikko, mutta ei sitä miltä otsikon pitää näyttää. Sitä varten käytetään yleensä erillistä tyylitiedostoa (CSS -tyylit). HTML:ssä on myös hyvin vähän toiminnallisuutta lisääviä komentoja. Sitä varten sivulle lisätään esim. Javascript -koodia. Toki nämäkin osuudet voidaan koodata käsin, mutta sitä varten on julkaistu myös useita ns. framework (sovelluskehys) -kirjastoja. Niissä on koodattu valmiiksi toiminnallisuutta lisääviä osioita helposti lisättävään muotoon ja tehty tyylimäärittelyt ulkoasua varten. Tässä aineistossa tutustumme myös lyhyesti Bootstrap nimiseen framework -kirjastoon.
Www-sivut tehdään usein tietokantapohjaisiksi. Siinä idea on että sivun varsinainen sisältö tallennetaan erilliseen tietokantaan (esim. MySql), josta tieto sitten haetaan joka kerran kun itse sivua ladataan. Näin normaalia päivittämistä ei tehdä varsinaiselle sivulle vaan suoraan tietokantaan. Tässä käytetään yleisimmin apuna PHP -nimistä ohjelmointikieltä. Myös nämä PHP komennot voidaan kirjoittaa itse esim. Muistion avulla.
Toinen tietokantapohjainen vaihtoehto on käyttää ns. sisällönhallintaohjelmistoja (CMS - Content Management System), joista tunnetuimmat (ilmaisista) ovat WordPress, Drupal ja Joomla. Nämä kaikki perustuvat PHP -kieleen ja asennetaan palvelimelle, esim. web-hotelliin. Näissäkin kaikki toiminta perustuu PHP- ja Javascript- ja HTML-kieleen sekä CSS tiedostojen käyttöön.
Vaikka esim. WordPress -ohjelmaa voidaan käyttää osaamatta yhtään edellä mainittuja ohjelmointikieliä, vaatii senkin vakavampi muokkaaminen ja esim. ongelmien ratkominen koodin käsin muokkaamista.
